Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Aktiivitaulu lukion äidinkielen opetuksessa

Tämä materiaali on lisensoitu Creative Commons BY-SA-lisenssillä, joten voit levittää työn tulosta vapaasti, kunhan alkuperäisten tekijöiden nimiä ei poisteta. Jos teet muutoksia materiaaliin ja haluat levittää muunneltua versiota, se täytyy lisensoida samanlaisella vapaalla lisenssillä.

Tekijät: Suvi Korhonen, Maria Kulmala, Jouni Potila, Inkeri Rapio

Lue Ohjeita materiaalin käyttäjälle -kappale!
Käyttökokemuksistamme löytyy tietoa alasivulta Materiaalin testaus Sepän Lukiossa

Työn lähtökohdat

Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki (TIES465) -kurssilla voimansa yhdistivät syyslukukaudella 2011 tietotekniikan sekä äidinkielen opettajaopiskelijat. Kurssin tarkoituksena oli syventää ja avartaa äidinkielen opettajaopiskelijoiden tietoteknistä osaamista ja antaa tietotekniikan opettajaopiskelijoille kokemusta pedagogisena tukena toimimimisesta. Lisäksi tavoitteena oli toteuttaa projekti jonkin yhteistyötahon kanssa, jotta kurssilla luotua materiaalia höydynnettäisiin opetuskäyttöön. Tarkoitus on myös hyödyntää kurssilla luotua oppimateriaalia kevään opetusharjoittelussa, jos siihen tulee mahdollisuus.

Ryhmämme muodostui kolmesta äidinkielen opettajaopiskelijasta (Suvi, Maria ja Inkeri) sekä yhdestä tietotekniikan opettajaopiskelijasta (Jouni), ja ryhmämme mielenkiinnon kohteeksi valikoitui aktiivitaulu. Suvin, Marian ja Inkerin kokemukset aktiivitaulun käytöstä olivat hyvin vähäiset, kun taas Jouni luonnollisestikin oli perehtynyt aktiivitauluun ja sen mahdollisuuksiin syvemmin. Kaikki äidinkielenopettajaopiskelijat muistivat kyllä nähneensä aktiivitauluja Jyväskylän normaalikoululla useassakin luokassa, mutta useimmiten niitä oli käytetty oppitunneilla lähinnä dokumenttikameran tavoin. Tavoitteeksi asetimmekin sen, miten aktiivitaulua voisi opetuksessa hyödyntää muilla tavoin kuin vain videotykin jatkeena.

Perustietoa aktiivitauluista

Aktiivitaulu (tunnetaan myös älytaulu-nimellä) on iso kosketusnäyttö, joka toimii tietokoneeseen yhdistettynä tietokoneen näytön tavoin. Aktiivitaulua käytetään joko sormella koskettamalla tai tauluun kuuluvan kynän avulla. Aktiivitaulun avulla voi näyttää tekstiä, kuvaa, videota, nettisivuja jne. aivan kuten videotykilläkin. Mukana tulevan ohjelmiston avulla sille voidaan kuitenkin myös kirjoittaa ja piirtää, ja taululla näkyviä objekteja voi liikutella, suurentaa ja pienentää vapaasti. Käyttämahdollisuudet ovat lähes rajattomat!

Kaksi yleisintä valmistajaa ovat tällä hetkellä SMART Technologies ja Promethean. SMART Technologiesin valmistamat SMART Board -taulut ovat yleensä pelkän paineen tunnistavia, joten niitä voi käyttää pelkällä kädelläkin. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä tarkkoja kuin Prometheanin taulut, joita käytetään erityisellä kosketuskynällä. Molemmissa tauluissa on hyvät puolensa, mutta tämän projektityön teknisiin ratkaisuihin vaikutti kohdekoululla oleva laitteisto.

Projektimme materiaali on alun perin rakennettu Promethean-valmistajan ActivInspire-ohjelmistolle. Keväällä 2012 materiaalista tehtiin myös SMART Notebook-versio.

Aktiivitaulun soveltaminen äidinkielen opetuksessa

Aktiivitaulun käyttömahdollisuudet äidinkielen opetuksessa ovat lähes rajattomat. Tuskin on olemassa sellaista äidinkielen sisältöä, jota ei jollakin tapaa pystyisi opettamaan aktiivitaulua hyödyntäen. Ainoaksi ongelmaksi muodostuukin materiaalin puute. Jollei opettajalla ole taitoa tai kiinnostusta luoda itse materiaalia tai sovelluksia aktiivitaululle, jää aktiivitaulu helposti vain videotykin jatkeeksi. Aktiivitaulun monipuolisen käytön opettelu ei kuitenkaan mielestämme vaadi kohtuuttomia ponnisteluja, ja jo muutaman tunnin perehtymisellä moni opettaja kykenisi hyödyntämään aktiivitaulua muutoinkin kuin dokumenttikameran tavoin.

Luomamme materiaali käsittelee lähdekritiikkiä yhteistyöopettajan toiveesta, ja materiaali onkin luotu tämän sisällön käsittelyyn. Mediakasvatus kuitenkin kuuluu kaikkien oppiaineiden sisältöihin, joten materiaalia voi hyödyntää oikeastaan minkä tahansa oppiaineen tunnilla. Materiaalimme osoittaa, että oppilaiden osallistaminen aktiivitaulua käytettäessä on mahdollista ja antaa ehkä ideoita uuden materiaalin kehittämiseen.

Materiaalimme on joustava ja monikäyttöinen siinä suhteessa, että se soveltuu käytettäväksi niin yläkoulun kuin lukionkin opetuksessa. Opettajan harkinnan varassa on, millaisia tehtäviä hän haluaa valita tietylle tunnille ja mitkä tehtävät soveltuvat millekin luokka-asteelle. Näkemyksemme mukaan yläkoulun seitsemäsluokkalaisten kanssa voi surutta käsitellä ainakin seuraavia tehtäviä: Kuva puhuttelee, Lähteiden tulva ja Kypsyvä tieto. Valppain mielin -tehtävä vaatii jo kohtuullisen hyvää englannin kielen taitoa, joten sen käyttäminen yläkoulun opetuksessa on varmasti hyvin riippuvainen opetettavasta ryhmästä; lukioon tehtävä soveltuu vallan mainiosti.

Työn aihe

Lähtökohtana aktiivitaulutyöllemme olivat Sepän lukion äidinkielenopettajan toiveet. Ryhmämme tapasi yhden äidinkielenopettajista ja tutustui koulun tiloihin ja erityisesti työmme kannalta tärkeään Plaza-luokkaan. Plaza-luokka on moderni opetustila, jossa aktiivitauluja on samassa tilassa yhteensä neljä kappaletta. Plaza-luokassa oppilaat pääsevät aktiivisesti osallistumaan opetukseen ja käyttämään aktiivitauluja itsenäisesti. Otimme tavoitteeksemme rakentaa opetusmateriaalin tätä luokkaa ajatellen, jolloin opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella käyttämällä itse aktiivitaulua.

Sovimme yhteistyöopettajamme kanssa, että teemme lähdekritiikkiin liittyviä tehtäviä lukion ÄI2-kurssille (Tekstien rakenteita ja merkityksiä), sillä kyseiselle kurssille opettajalla oli vähiten materiaalia aktiivitaulun käyttöä ajatellen. Muutoin saimme melko vapaat kädet työn toteuttamiseksi. Omana tavoitteenamme oli luoda sellaista materiaalia, jonka hyödyntäminen ja soveltaminen olisi mahdollista myös muilla kursseilla, esimerkiksi äidinkielen opettajaopiskelijoiden harjoittelussa keväällä 2012. Aiomme myös jakaa tehdyn materiaalin vapaaseen opetuskäyttöön.

Yhdeksi suurimmista haasteista aktiivitaulun käytössä yleensä koemme oppilaiden osallistamisen aktiivitauluopetukseen. Aktiivitaulun käyttö helpottaa monin tavoin opettajajohtoista työskentelyä, mutta ei välttämättä mahdollista mitään sellaista opetusmenetelmää tai -keinoa, jota ei voisi toteuttaa aktiivitauluttakin. Yleensä opettajat eivät päästä oppilaita kirjoittamaan vastauksia aktiivitaululle, sillä rajallisen ajan puitteissa oppilaat ovat useimmiten liian hitaita ja harjaantumattomia teknisen taulun käyttämisessä. Plaza-luokassa oppilaiden osallistaminen on kuitenkin helpompaa, sillä tauluja on neljä ja oppilaat voivat tehdä tehtäviä pienemmissä ryhmissä.

Saimme aiheen Sepän lukion äidinkielenopettajalta ja sen pohjalta lähdimme rakentamaan oppimateriaalia aktiivitaululle. Lähdekritiikkimateriaalimme avulla opiskelija harjoittelee äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteista mm. kriittistä lukutaitoa, kuvan ja tekstin suhdetta ja merkitystä sekä intertekstuaalisuutta. Työmme korostaa myös laajaa tekstikäsitystä. Pyrimme materiaalimme avulla laajentamaan oppilaiden tekstitaitoja, varsinkin multimodaalisten tekstien parissa.

Materiaalin kuvaus

Materiaalia lähdimme tekemään Promethean-taulun ActivInspire-ohjelmiston avulla siten, että jokainen äidinkielenopettajaopiskelijoista teki vuorollaan laatikon ja sen sisällön (lisäsi linkit, kuvat, palkit jne.) materiaaliimme. Sivustojen, kuvien ja uutisten etsimiseen osallistuivat kaikki. Jouni opasti äidinkielen harjoittelijoita ActivInspire-ohjelmiston käytössä sekä materiaalin soveltamisessa tietokoneesta aktiivitaululle. Jouni osallistuu keväällä pedagogisena tukena myös äidinkielen harjoittelijoiden oppitunteihin ja teemapäiviin, joissa käytetään materiaaliamme.

Materiaalissamme on viisi laatikkoa, joiden alta paljastuu eri tavoin lähdekritiikkiä käsitteleviä tehtäväpaketteja. Tehtävät käsittelevät tiedon muuttumista, pysyvyyttä ja vanhentumista, uutisoinnin vaikutusta ja valtaa, kuvan rajauksen merkitystä sekä tietolähteiden luotettavuutta.

Ensimmäisen laatikon, Kuva puhuttelee, tehtävänä on tarkastella kuvan rajaamista ja sitä, miten erilainen rajaus vaikuttaa kuvan tulkintaan.

Toisesta laatikosta Mediapiikki-otsikon alta avautuu Iltalehden uutisia, jotka käsittelevät sikainfluenssaa aikajärjestyksessä. Tehtävän tavoitteena on tarkastella, miten tieto muuttuu uutisissa, ja millaisia tietoja Iltalehti on kulloinkin valinnut uutistensa sisällöksi.

Kolmannen, Valppain mielin -laatikon takaa paljastuu kaksi uutissivustoa, jotka tekevät niin sanottuja pilailu-uutisia, jotka näyttävät kuitenkin varsin vakuuttavilta. Tarkoituksena on huijata oppilaat luulemaan edes toista uutissivustoista aidoksi, joten opettajan on varottava tehtävän todellisen luonteen paljastamista. Tehtävän tavoitteena on herätellä opiskelijoita kriittisyyteen; internetistä löytyy monenlaisia muitakin sivustoja, jotka vaikuttavat ensisilmäyksellä luotettavilta, mutta kuitenkin perustavat toimintansa huijaamiseen tai hauskuuttamiseen. Tarkoitus on, että opiskelijat pohtisivat, mitä internetistä löytyvää materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi kirjoitelman, puheen tai esitelmän pohjana ja millaisiin kanaviin tulee suhtautua kriittisesti.

Neljäs laatikko, Lähteiden tulva, käsittelee Japanin tsunamin uutisointia erilaisissa medioissa. Opiskelijoiden tehtävänä on silmäillä linkit läpi ja sijoittaa erilaiset lehdet ja muut viestintäkanavat aktiivitaululle luotettavuusjärjestykseen niiden nimiä raahaamalla. Tehtävän tavoitteena on herätellä opiskelijoita pohtimaan, mitä median kanavia voi pitää luotettavina ja mihin tulee suhtautua kriittisesti.

Viides ja viimeinen laatikko, Kypsyvä tieto, keskittyy siihen, millaisia asioita opiskelijat pitävät pysyvinä, millaisia muuttuvina. Tehtävän tavoite on osoittaa, että esimerkiksi tietoa etsiessä kannattaa hyödyntää uusinta saatavilla olevaa tietoa, varsinkin sellaisissa aiheissa, jotka muuttuvat nopeasti.

Luomamme materiaalikokonaisuus on sen verran laaja, ettei sitä ehdi käydä kaksoistunnilla perinpohjaisesti läpi. Ideana onkin, että opettaja tai oppilaat saavat halutessaan valita ruudukosta haluamansa lähdekritiikkikokonaisuuden, jota käsittelevät oppitunnilla. Plaza-luokkaan sovellettuna opiskelijat saavat ryhmissä tehdä itsenäisesti joko opettajan antaman ruudun tai valita itse ruudukosta mieleisensä laatikon. Jos aktiivitauluja ei ole samassa tilassa käytettävissä useampia samaan aikaan, voi taulua materiaalineen käyttää opettajajohtoisemminkin. Keskustelu- ja pohdintatehtävissä oppilaat voivat tehdä muistiinpanoja, jos ideana on käydä lopuksi yhdessä läpi kaikkien ryhmien ajatuksia. Pohdimme myös, että sovellukseen voisi tarvittaessa lisätä mahdollisuuden kirjoittaa pohdinnan tulokset suoraan tehtävien yhteyteen pienentämällä käytettyjä fontteja tehtävänannoista hieman.

Erilaiset oppijat

Erilaisten oppijoiden huomioiminen toteutuu mielestämme materiaalissamme ainakin siten, että tekniikasta ja aktiivitaulun käytöstä kiinnostuneet opiskelijat saavat loistaa taidoillaan ja opettaa ikätovereitaan aktiivitaulun käytössä. Samalla he oppivat ehkä hieman lähdekritiikistäkin. Uskomme aktiivitaulun tuovan mielenkiintoa opiskeluun ja sellaista monipuolisuutta, jota ilman aktiivitaulua olisi vaikea saavuttaa.

Materiaalimme tehtäväkokonaisuuksia luodessamme olemme ottaneet huomioon erilaiset oppijat ja myös sen, että materiaalin tehtäviä voi hyödyntää eri luokka-asteilla. Raportissa aiemmin mainittiinkin, mitä tehtävälaatikoita voi käyttää yläkoulussa ja mitkä sopivat paremmin lukion tunneille. Opettaja voi kuitenkin itse materiaaliin tutustumalla päättää, mitkä tehtävät soveltuvat juuri hänen oppilailleen.

Suurin osa tehtävistä palvelee parhaiten visuaalisia oppijoita ja aktiivisia keskustelijoita. Palkkien siirtely- ja järjestämistehtävät on suunniteltu erityisesti kinesteettisiä oppijoita ajatellen. Aktiivitaulun käyttö saattaa helpottaa visuaalisten ja kinesteettisten oppijoiden oppimista, sillä olemme pyrkineet tekemään materiaalimme visuaalisesti selkeäksi, ja monet tehtävistä on suunniteltu siten, että oppilaat saisivat tehdä niitä itse. Auditiivisten oppijoiden huomiointi jäi työssämme vähimmälle huomiolle, vaikka mukana on myös audiovisuaalista materiaalia. Auditiivinen oppija saa usein kuitenkin keskusteluista oppimiskokemuksia.

S2-oppijoita saattavat helpottaa selkeät tehtävänannot sekä materiaalimme havainnollistavat osiot. Yhdessä tehtävälaatikoista on englanninkieliset nettisivut ja video, mikä saattaa auttaa joitakin S2-oppijoita ja lisäksi tehtävä tuo ripauksen oppiaineiden välisyyttä materiaaliimme. Samaisen laatikon pohdintatehtävät myös haastavat opiskelijoita miettimään kulttuurien eroja. Muutenkin pyrimme siihen, että tehtävät eivät olisi irrallisia yhteiskunnasta ja opiskelijan elämästä, vaan autenttisia aineistoja viimeaikaisista tapahtumista. Oppimateriaalimme päätavoite on lähdekritiikin monipuolinen käsittely, mutta samalla opiskelija oppii hieman myös historiasta, kulttuurienvälisyydestä sekä median vallasta ja vastuusta.

Ohjeita materiaalin käyttäjälle

Materiaali on suunniteltu siten, että kenen tahansa pitäisi pystyä käyttämään sitä siinä olevien ohjeistusten avulla. Tarkoituksena olisikin oppilaiden oivalluttaminen, joten opettajan ei tarvitse antaa oppilaille kovin yksityiskohtaisia ohjeita ennen materiaalin käyttöä, jotta he pääsisivät itse kokeilemaan tehtävien tekoa.

Opettajan on kuitenkin hyvä tutustua etukäteen materiaaliin ja kokeilla itse jokaisen tehtävän tekemistä ennen opetuskäyttöä. Opettajan on myös tiedostuttava muutamista yksityiskohtaisista seikoista, jotta materiaalin käyttö opetustilanteessa olisi mahdollisimman vaivatonta ja sujuvaa.

Notebook-kohtaisia ohjeita

Notebook-ohjelmisto ja lähdekritiikkimateriaali on avattava tietokoneelle valmiiksi ennen tunnin alkua. Ohjelma on asetettava kokoruututilaan ja kaikki ylimääräiset kelluvat työkaluikkunat on suljettava. Notebookin edellinen- ja seuraava-nuolia EI pidä käyttää materiaalin käytön aikana, sillä jokaiselta sivulta löytyvät kyllä linkit materiaalin sisällä liikkumiseen.

ActivInspire-kohtaisia ohjeita

ActivInspire-ohjelmisto ja lähdekritiikkimateriaali on avattava tietokoneelle valmiiksi ennen tunnin alkua. Työkaluksi on ohjelmassa valittava tavallinen kursori, jotta kynän painallus ei piirrä materiaalin päälle jälkeä, vaan toimii linkkien klikkaamiseen. Sivuselain ja ohjelman ylimääräiset työkalut on piilotettava näkyvistä. Kun materiaali on avattu, sen käyttö voi alkaa.

Jos tiedostoon halutaan tehdä muutoksia, kannattaa tiedosto tallentaa aluksi eri nimellä! Toisessa diassa oleva tehtävä, Kuva puhuttelee, täytyy jättää siihen tilaan, jossa lähikuva tytön kasvoista on esillä, jotta tehtävän loppuratkaisu ei paljastu seuraavalla kerralla tiedostoa avattaessa.

Kypsyvä tieto -laatikon tehtävässä raahattavia palkkeja tulee painaa kynällä raahattaessa kunnolla, sillä jos painallus löysää liikaa, tulee esille vain muokkaustoiminnot.

Lisenssi

Materiaali on lisensoitu vapaaseen käyttöön Creative Commons Nimeä-JaaSamoin -lisenssillä, joten sitä voi muokata halutessaan. Mikäli muokattua materiaalia jakaa eteenpäin, on se tehtävä samanlaisella vapaalla lisenssillä.

Oman työskentelyn arviointia

Ryhmämme työskentely sujui erittäin hienosti. Näkemyksemme ja tavoitteemme kohtasivat oppimateriaalin suhteen melko hyvin, ja tapaaminen Sepän lukion äidinkielenopettajan kanssa selkiytti suunnitelmiamme entisestään yhtenevään suuntaan. Jokainen ryhmästämme osallistui niin työn suunnitteluun kuin toteuttamiseenkin täysipainoisesti. Aktiivitaulumateriaalia tehdessä Jouni toimi pedagogisena tukena, kun äidinkielenopettajaopiskelijat harjoittelivat materiaalin tekemistä ActivInspire -ohjelmalla.

Koimme ongelmalliseksi sen, miten aktiivitalua voi hyödyntää muuten kuin videotykin tavoin. Pohdimme, onko aktiivitaululle mahdollista tehdä sellaisia materiaaleja, joiden käyttö muilla laitteilla ei olisi mahdollista. Mietimme, tuoko aktiivitaulu lisäarvoa opetukseen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Toisaalta joitakin oppilaita aktiivitaulu saattaa innostaa oppiaineen sisältöihin paremmin, ja miksi ei opettajana kokeilisi jotain uutta menetelmää, jos siihen annetaan mahdollisuus. Haastavaksi koemme sen, että materiaalia aktiivitaululle juuri äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa on vähäisesti ja saatavilla oleva materiaalikin on aukkotehtävien kaltaista, jolloin samanlaiset tehtävät olisi mahdollista tulostaa vaikka paperille tai heijastaa videotykillä. Materiaalin tekeminen on työlästä, joten aktiivitaulua käyttävien opettajien pitäisi aina materiaalin tehtyään jakaa se muillekin, jolloin materiaalimäärä aktiivitaululle kasvaisi ja varmasti aktiivitaulujen käyttökin yleistyisi. Sepän lukion äidinkielenopettaja kertoi kohtaavansa samanlaisia haasteita opetuksessaan: olemassa olevat materiaalit ovat heikkoja, ja uusien materiaalien luominen jokaiselle oppitunnille on yksinkertaisesti liian työlästä ja aikaa vievää. Toivomme kuitenkin, että materiaalien jakaminen yleistyy, samoin kuin aktiivitaulun käyttökin opetuksessa. Tähän pyrimme myös omalla esimerkillämme.

Aktiivitaulumateriaalin tekeminen oli yllättävän työlästä, ja olimme ehkä jopa liian kunnianhimoisia lähtiessämme luomaan laajempaa materiaalikokonaisuutta lähdekritiikistä. Materiaali on kyllä erittäin käyttökelpoista ja paikoin oivaltavaakin, mutta viime kädessä materiaalin lisäarvo verrattuna muuhun käytössä olevaan opetusmateriaaliin on vähäinen. Tekemämme materiaali olisi mahdollista toteuttaa myös muilla tietoteknisillä välineillä. Työmme vahvuus on kuitenkin se, että nyt erilaiset tehtävät ovat yhdessä paketissa ja ne voi toteuttaa yhden laitteen, aktiivitaulun, avulla. PowerPoint ei taipuisi järjestely- ja siirtelytehtäviin, joita on mukana materiaalipaketissamme.

Lyhyessä ajassa aikaansaatu lopputulos on mielestämme hyvä, mutta siinä olisi vielä todella paljon mahdollisuuksia laajennuksiin. Työmme visuaalinen ilme jäi melko yksinkertaiseksi. Nyt kun ryhmän kaikki jäsenet osaavat aktiivitaulun ja Activ Inspire -suunnittelutyökalun peruskäytön, olisi todella hedelmällistä kehitellä lisää opetusmateriaaleja! Uuden ryhmän hioutuminen tiimiksi vie myös aikaa ja on oikeastaan harmi, että työskentely tässä ryhmässä jää pääosin tähän opintojaksoon.

Tekemämme materiaalin toimivuus paljastuu autenttisessa luokkahuonekäytössä Sepän lukiossa ja Jyväskylän normaalikoulussa keväällä 2012. Aktiivitaulusovelluksen yksi vahvuus on muokattavuus, joten ensimmäisen opetuskerran jälkeen voimme tarvittaessa korjata materiaalimme mahdolliset epäkohdat.

  • No labels